Taidenäyttely 1.-31.8.2023

SIRPA:

Taide on minua aina kiinnostanut tavalla tai toisella. Jo lapsena piirtelin kynillä ja maalasin paljon maisemia vesivärein ja vahavärein. 

Aikuistuttuani harrastin joitakin vuosia  kansalaisopistossa posliininmaalausta. Kymmenisen vuotta sitten rohkenin mennä Jokihelmenopiston kuvataidepiiriin kokeilemaan öljyvärien ja sittemmin myös akryylivärien käytön saloja. Jäin koukkuun!

Maalaamisesta tuli intohimoni ja rakas harrastus, minkä parissa aika menee kuin siivillä. Maalaamalla oppii aina uutta niin värien, muotojen kuin tekniikankin osalta. Oivallus on palkitsevaa!

Inspiraation maalauksiini saan pääasiassa tarkkailemalla luontoa. Erityisesti Lapin luonto, sen talviset tunturimaisemat, rauha ja sen värien vivahteikkuus innostavat maalaamaan. Se on sielunmaisemani, josta ammennan teoksiini eloa. Rinnalle on aika ajoin tullut halu kokeilla jotain uutta, vähemmän esittävää tai satumaisuuteen viittaavaa tulkintaa.

​

ANNA-LIISA:

Rohkenin vuosia sitten käymään kansalaisopiston taidepiireissä tutkailemassa taiteen olemusta. Sitä sainkin kipinän tähän värien leikittelyyn ja pian huomasin jääneeni koukkuun tähän terapeuttiseen puuhasteluun.

Sitten aika ajoin olen tarttunut pensseliin ja antanut luvan sille sekoittaa värejä, miten milloinkin on tuntunut. 

Siksipä uskallankin rohkaista ihan jokaista kokeilemaan väreillä leikkimistä ihan vaikkapa vain omaski iloksi...